Elämme ajassa, jossa haasteet ovat suuria ja ihmiset pieniä. Ilmastonmuutos ja ympäristön saastuminen lisäävät koronaviruspandemian kaltaisten globaalien uhkien toteutumisen riskiä.
Mielestäni riskiensääntelyssä tarvitaan muutos kohti monitieteistä lähestymistapaa, joka yhdistäisi luonnontieteellisen, oikeudellisen ja yhteiskunnallisen keskustelun. Tällainen lähestymistapa mahdollistaa ratkaisujen kehittämisen globaaleihin ongelmiin yhdessä, innovaatioketjun alusta lähtien. Työkalut monitieteisyyden lisäämiseksi kuitenkin puuttuvat.
Nanoteknologioiden sääntely esimerkkinä by design -ajattelusta
Nanoteknologia pitää sisällään useita tieteenaloja, esimerkiksi materiaalitieteet, kemian ja lääketieteen. Uudet (nano)teknologiat ovat tärkeitä nykypäivän yhteiskunnassa ja ne voivat olla merkittävässä roolissa globaalien ongelmien ratkaisemisessa.
Sääntelynäkökulmasta nanoteknologiat ovat kuitenkin hankalia monimutkaisuutensa ja lukuisten intressitahojensa erilaisten arvostusten vuoksi. Nanoteknologioiden sääntely vaatii monitieteistä lähestymistapaa ja avuksi on ehdotettu by design -lähestymistapaa.
By design -ajattelu tarkoittaa sitä, että esimerkiksi nanomateriaalit tai lääkkeet suunnitellaan siten, että ne täyttävät sekä tehon että turvallisuuden vaatimukset koko elinkaarensa aikana. Ajattelu ei rajoitu kuitenkaan pelkästään itse materiaalin tai tuotteen ominaisuuksiin, vaan sen soveltaminen laajemmassa kontekstissa edellyttää laadukasta vuorovaikutusta ja tietojenvaihtoa innovaatioketjun eri toimijoiden (mm. teollisuus, viranomaiset, tutkijat, kuluttajat) välillä.
Esimerkkeinä by design -ajattelusta ovat safe-by-design ja benign-by-design käsitteet, jotka ovat syntyneet materiaalitieteissä ja lääketieteessä. Molempien käsitteiden juuret ovat Yhdysvalloissa, mutta viime vuosina ne ovat nousseet esiin erityisesti Euroopan unionissa nanomateriaalien ja innovatiivisten lääkeaineiden kehitystyön ja sääntelykeskustelun yhteydessä.
On katsottu, että esimerkiksi safe-by-design-ajattelun omaksuminen osaksi riskiensääntelyä lisäisi avointa keskustelua ja luottamusta eri tieteenalojen asiantuntijoiden ja viranomaisten välillä ja olisi askel riskien hallinnasta kohti innovaatioiden hallintaa.
Monitieteisyyden arvo riskiensääntelyssä
Nanoteknologioiden sääntelyssä puhutaan usein turvallisuudesta. Turvallisuus on kuitenkin suhteellinen käsite, johon vaikuttavat erilaiset yhteiskunnalliset arvostukset. Esimerkiksi, kuka päättää, mikä on riittävän turvallista ja määrittelee hyväksyttävän turvallisuuden tason? Nämä ovat poliittisia haasteita, joita tiede tai tekniikka ei voi yksin ratkaista.
By design -käsitteiden arvo riskiensääntelyssä on siinä, että ne voisivat luoda raamit systemaattiselle tietojenvaihdolle eri toimijoiden välillä innovaatioketjun alusta lähtien. Tämä mahdollistaisi laadukkaan vuorovaikutuksen ja oikea-aikaisen päätöksenteon yksittäisten innovaatioprojektien tasolla.
Monien innovatiivisten lääkkeiden kehittäminen on kallista ja aikajänne pitkä. Siiloja rikkova monitieteinen by design -ajattelu säästäisi paitsi aikaa myös rahaa.
Lue lisää:
Miettinen, ”By design” and risk regulation. Insights from nanotechnologies. European Journal of Risk Regulation 2020. doi:10.1017/err.2020.58
Kraegeloh et al., Implementation of Safe-by-Design for nanomaterial development and safe innovation: Why we need a comprehensive approach. Nanomaterials 2018;8:239. doi:10.3390/nano8040239
Isigonis et al., Risk governance of nanomaterials: Review of criteria and tools for risk communication, evaluation, and mitigation. Nanomaterials 2019;9:696. doi:10.3390/nano9050696
