Ihmiset kestävän lääkealan keskiössä

Suurin osa ympäristöön päätyvistä lääkeaineista on seurausta väestön normaalista lääkekäytöstä. Tulevaisuudessa meistä jokaisella voi olla mahdollisuus toimia ympäristöystävällisenä lääkkeiden käyttäjänä. Missä määrin tiedostamme lääkkeiden ympäristövaikutukset ja olemme valmiit toimimaan ympäristön ja kestävän kehityksen hyväksi?

Viimeisten vuosikymmenten aikana lääkkeiden maailmanlaajuisesti kasvanut myynti ja käyttö aiheuttavat uusia uhkia kestävälle kehitykselle. Suun kautta otetusta lääkkeestä arviolta 30 – 90 % erittyy virtsan tai ulosteen mukana sellaisina biologisesti aktiivisina yhdisteinä, jotka voivat ympäristöön päätyessään vaikuttaa kasveihin tai eläimiin.¹ Jopa 88 % ympäristöön päätyneistä lääkkeistä on arvioitu olevan peräisin väestön lääkekäytöstä ja 10 % lääkkeiden hävittämisestä viemäriin.² Tunnettuja lääkepäästölähteitä kotitalouksien lisäksi ovat sairaalat ja hoitolaitokset, koti- ja tuotantoeläinten lääkintä sekä kalankasvatuslaitoksilla käytettävät lääkkeet.³ Nykyiset jätevedenkäsittelylaitokset eivät kykene poistamaan riittävän tehokkaasti jätevesien lääkeaineita, minkä vuoksi niitä päätyy vesistöihin. Suurimpana riskinä ympäristön lääkejäämiä pidetään vesiekosysteemeille, mutta kasvien ja eläinten lisäksi myös ihmiset voivat altistua ympäristön lääkejäämille ravinnon ja juomaveden kautta.

Kohti ympäristöystävällisempää lääkealaa

Tällä hetkellä Suomessa ei ole käytössä kriteereitä lääkkeiden ympäristövaikutuksille, eikä mahdollisuutta eri lääkehoitovaihtoehtojen ympäristövaikutusten vertailuun osana lääkkeiden ostopäätöksiä. Esimerkiksi Ruotsissa on käytössä kansallinen lääketietokanta⁴, josta terveydenhuoltohenkilöstön ja kuluttajien on mahdollista saada tietoa lääkeaineen ympäristövaikutuksista. Näin kaikki voivat ottaa ympäristövaikutukset huomioon lääkehoitoa suunniteltaessa tai osana lääkkeen ostopäätöstä.

Mikään ei kuitenkaan ole ilmaista. Lääkkeen elinkaaren ympäristövaikutusten huomiointi Suomessa esimerkiksi lääkkeiden ympäristöluokittelujärjestelmän muodossa toisi lääkealalle ja yhteiskunnalle paitsi uusia mahdollisuuksia, myös uusia haasteita ja mahdollisesti myös lisäkustannuksia. Jotta lääkkeiden ympäristövaikutukset otettaisiin tulevaisuudessa vakavasti myös lääkepolitiikassa, tulisi niin terveysalan ammattilaisten, viranomaisten kuin meidän kuluttajienkin havahtua lääkkeiden aiheuttamiin ympäristöriskeihin. Toteutuessaan lääkkeiden ympäristöluokittelujärjestelmä olisi tärkeä askel kohti ympäristöystävällisempää lääkealaa Suomessa.

Väestönäkökulman merkitys lääkkeiden ympäristövaikutuksia vähentäville toimille

Yhtenä SUDDEN-hankkeen päämääristä on luoda ympäristöystävällistä päätöksentekoa edistäviä politiikkasuosituksia ja tukea lääkealan kestävää toimintaa Suomessa. Väestö, eli me kaikki, on avainasemassa sekä lääkkeiden ympäristövaikutusten hillitsemisessä että ympäristöystävällisen lääkepolitiikan aktiivisina toimijoina. Tämän vuoksi on tärkeä selvittää väestön tietoisuutta lääkkeiden käyttöön liittyvistä ympäristönäkökulmista ja mahdollisia puutteita tässä tietämyksessä. Vuoden 2019 aikana SUDDEN-hankkeessa toteutetaan laaja väestökysely, jolla pyritään vastaamaan muun muassa näihin kysymyksiin. Vastausten perusteella osaamme arvioida, kuinka hyvin väestössä tunnetaan lääkkeiden ympäristövaikutukset ja millaisilla toimilla voisimme lisätä tätä tietoisuutta. Täten voidaan edistää ympäristöystävällisempää lääkealaa Suomessa.

Kirjoittaja Lasse Alajärvi on farmaseutti ja filosofian maisteri pääaineenaan yleinen toksikologia. Hän on tohtoriopiskelija farmasian laitoksella Itä-Suomen yliopistossa ja tutkii SUDDEN-konsortiossa työpaketissa 3 kuluttajien ja lääkealan ammattilaisten tietoisuutta, asenteita ja arvotuksia liittyen ympäristöystävällisempään lääkepolitiikkaan.

Kirjoittaja, dosentti Johanna Timonen on yliopistotutkija farmasian laitoksella Itä-Suomen yliopistossa. SUDDEN-konsortiossa hän vastaa työpaketin 3 kyselytutkimusten toteutuksesta ja analyysista.

Kirjoittaja, professori Janne Martikainen työskentelee farmasian laitoksella Itä-Suomen yliopistossa. SUDDEN-konsortiossa hän toimii työpaketin 3 osahankkeen johtajana.

Viitteet:

1. Mudgal, Mr. Shailendra. 2013. “Study on the Environmental Risks of Medicinal Products, Final Report Prepared for Executive Agency for Health and Consumer.” Bio Intelligence Service. https://ec.europa.eu/health/sites/health/files/files/environment/study_environment.pdf
2. AstraZeneca ja MedImmune. Pharmaceuticals in the Environment. https://www.astrazeneca.com/content/dam/az/PDF/2018/A2E303_Pharmaceutical in the environment_A4_Final_V4.pdf
3. Boxall, A. B. (2004). The environmental side effects of medication. EMBO reports, 5: 1110-1116.
4. se. FASS Allmänhet. https://www.fass.se/LIF/startpage

Jaa