Ympäristön kemikalisoituminen on näkymätön ympäristöongelma, joka vaikuttaa myös meihin ihmisiin. Kaikki, minkä päästämme luontoon, palaa lopulta meihin – tavalla tai toisella. Tuhansia kemikaaleja on kehitetty hyödynnettäväksi osana tuotteita. Kemikaaleilla on haluttu parantaa tuotteiden ominaisuuksia, esimerkiksi niin, etteivät ne leimahda palamaan tai että lika ei tartu helposti tuotteen pintaan. Tällainen tuotteiden pintakäsittely voi kuitenkin lisätä kemikaalikuormaa ympäristössä: niin kotona, töissä kuin luonnossakin.
Esimerkiksi palonsuoja-aine voi aiheuttaa eliöille, myös ihmiselle, immuunipuolustuksen alentumista eli heikentää elimistön kykyä taistella taudinaiheuttajia vastaan. Elimistön puolustuskykyä tarvitaan esimerkiksi koronan kaltaisten virustautien torjuntaan. Ongelma laajenee, kun samaan aikaan lääkejäämiä päätyy ympäristöön normaalin lääkkeiden käytön ja valmistuksen seurauksena. Valitettavasti lääkkeitä päätyy ympäristöön myös käyttämättä jääneiden lääkkeiden väärän hävittämisen takia.
Lääkeaineita kulkeutuu ympäristöön jatkuvasti
Elimistön läpi kulkeutuessaan lääke vaikuttaa halutulla, parantavalla tavalla ja poistuu kehosta viemäriin. Lääkeaineet – ja mahdollisesti myös lääkkeen käyttäjän kehossa muuntuneet muodot lääkeaineista – kulkeutuvat jäteveden mukana jätevedenpuhdistamolle. Siellä lääkeaine päätyy joko muilta osin puhdistetun veden mukana luontoon tai jätevedenpuhdistamoilla muodostuvaan lietteeseen. Lietettä levitetään pelloille ravinteiksi tai käytetään viherrakentamiseen. Tutkimme SUDDEN-hankkeessa lietteen käsittelymenetelmien vaikutuksia lääkejäämiin ja selvitämme, löytyykö lääkeaineita pelloilta, joille lietettä on levitetty. Tuloksia on odotettavissa vuonna 2022.
Pitääkö lääkeaineiden päätymisestä ympäristöön sitten olla huolissaan? Kyllä, koska esimerkiksi antibioottijäämät vedessä ja maaperässä saavat bakteerit sietämään antibiootteja paremmin. Näistä bakteereista voi kehittyä superbakteereita, joilla on sietokykyä useille antibiooteille. Antibiootit eivät siis tehoa superbakteereihin, ja pienikin tulehdus voi olla vaarallinen. Elimistön pitäisi yksin, ilman lääkehoitoa, pärjätä puolustautumisessa taudinaiheuttajaa vastaan. Pahimmassa tapauksessa vaihtoehdoksi jää tulehtuneen kohdan leikkaaminen pois.
Ympäristössä jotkut lääkeaineet saattavat vaikuttaa eliöiden käyttäytymiseen niin, että ne eivät osaa väistää tai paeta saalistajiaan. Tällä on tietenkin suora vaikutus eliön kykyyn selvitä hengissä. Kun hormonin kaltaiset aineet tai hormonivalmisteet vääristävät simpukoiden tai kalalajin sukupuolijakaumaa, kärsii koko eliöyhteisö. Kalakannat voivat heikentyä, jos sukupuolivääristymät populaatiossa vaikeuttavat kalojen lisääntymistä.
Mitä jokainen meistä voi tehdä?
Meistä jokainen voi vähentää lääkeaineiden pääsyä ympäristöön hävittämällä käyttämättömät lääkkeet oikein. Käyttämättömät tai vanhentuneet lääkkeet on vietävä apteekkiin hävitettäväksi. Apteekkiin palautetut lääkkeet eivät päädy vesistöihin niin kuin vessanpönttöön heitetyt. Koska kotitalousjätteen polttolämpötila on alhaisempi kuin lääkkeiden turvallinen hävitys tarvitsee, ei lääkkeitä saa laittaa roskiksiinkaan. Polttotuhkien hyödyntämisen kautta lääkejäämät saattavat myös päätyä ympäristöön.
Me kaikki käytämme lääkkeitä silloin, kun tarvitsemme niitä hoitaaksemme sairautta tai huolehtiaksemme terveydestämme. Tarpeellisia lääkkeitä ei pidä jättää käyttämättä! Kesken jätetty lääkekuuri voi olla riittämätön vaivan hoitoon ja siksi se on uusittava. Uuden lääkekuurin valmistus ja käyttö kasvattaa ympäristökuormitusta ja myös lääkejätteen määrä lisääntyy. On siis ympäristönkin kannalta parasta ottaa lääkkeet ohjeistuksen mukaisesti.
Lääkkeiden uudenlainen suunnittelu ottaa tulevaisuudessa entistä paremmin huomioon myös niiden aiheuttamat ympäristövaikutukset. Uusille lääkkeille tehdään ympäristöarviointi, jonka avulla niiden vaikutuksia luontoon pyritään vähentämään. Lääkäreille on kehitteillä myös tietokanta, joka kertoisi lääkkeen ympäristövaikutuksista. Jos lääkkeelle on vaihtoehtoja, voisimme valita sen lääketuotteen, jonka ympäristökuormitus on vähäisin.
Lääkkeen käyttäjän muistilista:
- Palauta kaikki käyttämättömät lääkkeet apteekkiin.
- Herätä tietoisuutta lääkkeiden ympäristövaikutuksista kysymällä niistä lääkäreiltä ja apteekkien henkilökunnalta.
- Ota kaikki sinulle määrätyt lääkkeet ohjeistusten mukaisesti, jotta saat mahdollisimman tehokkaan avun ja hoidon.
Voimme vähentää ympäristön kemikalisoitumista – ja huolta – käyttämällä lääkkeitä oikein.
