Turkulaiset juovat tamperelaisten syömiä lääkkeitä” otsikoi Ilkka-lehti 1.8.2018.
Lääkkeiden ympäristövaikutuksia tutkitaan, niistä keskustellaan ja toimenpiteitäkin on tulossa. Kyse ei kuitenkaan ole isosta ongelmasta. Vielä.
Lääkkeitä voi edelleen käyttää turvallisesti, kun muistaa hävittää käyttämättömät lääkkeet oikein
Se tiedetään, miten lääkkeet joutuvat ympäristöön. Siitä ei vielä riittävästi tiedetä, miten lääkejäämät vaikuttavat vesistöihin ja muuhun ympäristöön.
Vastoin yleistä luuloa, lääketeollisuus ei ole suurin saastuttaja. Suurin saastuttaja olemme me tavalliset lääkkeen käyttäjät. Jopa 88 % ympäristöön kulkeutuvasta lääkekuormasta tulee meidän vessanpönttöjemme kautta, lääkkeiden tavallisesta käytöstä. Lääkkeet kulkeutuvat meidän elimistöstämme luonnollista tietä jätevedenpuhdistamoiden kautta vesistöihin ja putsareille kertyvän lietteen kautta myös lannoitteeksi maaperään.
Lääkejäämiä kulkeutuu ympäristöön toki myös lääketeollisuudesta ja sairaaloista, mutta kovin vähäisiä määriä. Käyttämättömät lääkkeet kerätään Suomessa pääosin apteekkien kautta ongelmajätelaitokselle. Tässä olemme maailman parhaita. Esimerkiksi USA:ssa vieläkin kehotetaan ihmisiä pistämään käyttämättömät lääkkeensä vessanpönttöön.
Meillä on siis ongelma, mutta se ei kaadu vielä päälle
Lääkkeiden ympäristövaikutukset ovat alati kasvava ongelma, mutta asiaan voidaan vaikuttaa jo nyt ennakolta. Tarvitaan lisää tietoa, toimenpiteitä ja ehkä hivenen lainsäädäntöäkin. Ongelmaan ollaan heräämässä Suomessa. Siihen on jo herätty Ruotsissa ja EU:n komissiossa.
Suurin osa käyttämistämme lääkkeistä on lääkärin määräämiä. Ruotsissa lääkärillä on jo käytössään tietoja lääkkeiden ympäristövaikutuksista, joten lääkäri voi lääkkeen valinnassa ottaa huomioon myös ympäristövaikutuksen, jos se on hoidon kannalta mahdollista. Suomessakin on valmisteilla lääkäreille tarkoitettu ympäristöluokitustiedosto, ihan Ruotsin mallin mukaan. Ruotsalaiset apteekit helpottavat itsehoitolääkkeiden valintaa esimerkiksi hyllypuhujilla, jotka kertovat lääkkeen ympäristövaikutuksista.
EU:ssa on rakennettu tiekarttaa ja käynnistetty tarvittavien toimenpiteiden suunnittelu lääkkeiden ympäristövaikutusten vähentämiseksi
Suomessa kuuden yliopiston ja tutkimuslaitoksen yhteishanke SUDDEN tutkii lääkkeiden ympäristövaikutuksia ja etsii ratkaisuja ongelmiin. Ympäristökriteerit voitaisiin ottaa huomioon myös sairaaloiden lääkehankinnoissa. Koneellisen annosjakelun yksiköissä voidaan vähentää pienten läpipainopakkausten aiheuttamaa turhaa pakkausjätettä.
Valitettavasti sen enempää Suomi kuin EU:kaan eivät voi juurikaan vaikuttaa siihen, miten lääkkeiden raaka-aineita tuotetaan Kiinassa ja Intiassa. Globaali lääketeollisuus on riippuvainen näiden maiden lääkeraaka-ainetuotannosta. Siinä ei kanneta huolta ympäristöstä, kuten monissa tutkimuksissa on voitu osoittaa.
Lääkkeen käyttäjää ei voi eikä saa syyllistää
Meidän tulee ottaa lääkkeemme turvallisesti. Emme saa antaa lääkkeiden ympäristötiedon heikentää lääkkeiden käyttöön liittyvää hoitomyöntyvyyttä. Se on muutoinkin vaarassa aina kun puhutaan vaikkapa lääkkeiden sivu- ja yhteisvaikutuksista.
Lääkkeiden myyntilupaprosessi on vaativa ja harvinaisetkin vaikutukset on raportoitava. Kun vielä lisäksi kerrotaan lääkkeiden ympäristövaikutuksista, niin sekin voi vaikuttaa negatiivisesti lääkkeen asianmukaiseen käyttöön. Kuuri saattaa jäädä kesken. Lääkäreillä ja apteekkien ammattilaisilla on iso vastuu huolehtia hoitomyöntyvyydestä. Tieto auttaa ja sitä tarvitaan paljon lisää.
Lääkkeet voivat siis olla myös ympäristömyrkkyjä. Kestävyysajatteluun kuuluu ilmastomuutoksen lisäksi myös ympäristön kemikalisoituminen.
Turkulaiset voivat luottavaisesti juoda Tampereen vesistön kautta heille tulevaa juomavettä. Jotta turkulainen saisi yhden buranatabletin verran ibuprofeenia, hänen tulisi juoda yksi tankkiautollinen tätä vettä.
Joten no hätä. Vielä.
