Lääkkeiden ympäristövaikutukset alkavat nousta politiikan arkipäivän keskusteluun. Yksi merkki tästä on Euroopan komission julkaisema tiedonanto “Euroopan unionin strateginen lähestymistapa ympäristössä oleviin lääkeaineisiin”1, jossa todetaan, että on ryhdyttävä toimiin ympäristössä olevien lääkeaineiden aiheuttaman riskin pienentämiseksi.
Tiedonannossa määritellään kuusi unionin ja/tai jäsenvaltion tasolla toteuttavaa toimenpidealuetta, jotka alkavat, pannaan vireille ja joissakin tapauksissa saadaan päätökseen vuoteen 2020 mennessä, jolloin komissio arvioi saavutettua edistystä ja päättää jatkotoimista. Tiedonanto on merkittävä, koska lähestymistapa edellyttää kaikkien sidosryhmien (jäsenvaltioiden viranomaiset, lääketeollisuus, terveydenhuollon ammattilaiset, potilaat, maataloustuottajat, ja vesihuoltoala) osallistumista koko lääkkeen elinkaaren aikana.
1. Tiedottaminen ja lääkkeiden maltillisen käytön edistäminen
Jäsenvaltioilla ja terveydenhuollon ammattilaisilla on ratkaiseva merkitys lääkkeiden maltillista käyttöä koskevien ohjeiden laatimisessa, ammattiryhmien kouluttamisessa ja tiedottamisessa. Komissio tukee jäsenvaltioiden toimia antamalla soveltuvaa lainsäädäntöä, varmistamalla sen moitteettoman täytäntöönpanon, ja vahvistamalla yhteistyötä kansainvälisten järjestöjen kanssa tiedottamiseen ja parhaiden käytäntöjen jakamiseen liittyvissä ratkaisuissa.
2. Ympäristöystävällisemmän lääkekehityksen ja ekologisemman tuotannon tukeminen
Lääketeollisuus on keskeisessä asemassa näiden tavoitteiden saavuttamisessa, joten sitä on kannustettava ottamaan suunnittelu- ja valmistusvaiheissa ympäristö paremmin huomioon elinkaarinäkökulmasta. Lääkkeiden hankintaa voidaan ohjata politiikalla. Jos hankinnat ohjattaisiin vihreämmin tuotettuihin ja suunniteltuihin lääkkeisiin, voisi se edistää vihreiden lääkkeiden tuloa markkinoille. Tästä komissio aikoo keskustella jäsenvaltioiden viranomaisten kanssa.
3. Ympäristöriskien arvioinnin ja uudelleenarvioinnin parantaminen
On tärkeää tunnistaa lääkeaineet, jotka aiheuttavat riskin esiintyessään yksinään ympäristössä, jotta riskienhallintatoimet voidaan kohdentaa. Monille jo markkinoilla oleville aineille ei ole kuitenkaan tehty ympäristöriskien arviointia ja ympäristössä olevien lääkeaineiden seuranta on edelleen hyvin vähäistä. Riskien arviointi ja sitä koskevien ohjeiden laatiminen on sovitettava yhteen ja tietojen saatavuutta ja yhteiskäyttöä tehostettava riskienhallinnan parantamiseksi. Komissio katsoo, että näihin tavoitteisiin pääsemiseksi aloitteet on tehtävä lähtökohtaisesti unionin tasolla.
4. Hävikin vähentäminen ja jätehuollon parantaminen
Lääkkeiden poisheittäminen aiheuttaa monia ympäristöongelmia. Komissio aikookin yhdessä jäsenvaltioiden ja Euroopan lääkeviraston kanssa tutkia mahdollisuuksia vähentää lääkejätettä. Keinoja tähän ovat esimerkiksi lääkkeiden pakkauskokojen ja käyttöaikojen optimointi. Myös käyttämättä jääneiden lääkkeiden keräysjärjestelmien toteuttamista ja toimivuutta tullaan arvioimaan. Lisäksi komissio selvittää hyvän maatalouskäytännön säännöstöjen parantamista siten, että ne kattaisivat myös epäpuhtauksien (kuten lääkeainejäämien) hallinnan, ja harkitsee pitäisikö teollisuuden päästöistä annetun direktiivin koskea myös maidon tehotuotantoa siipikarjan ja sianlihan tehotuotannon lisäksi. Yhdyskuntajätevesien osalta komissio aikoo arvioida, voidaanko nykyisellä lainsäädännöllä riittävästi torjua lääkepäästöjä, tutkia mahdollisuuksia valittujen yhdyskuntavesien käsittelylaitosten varustamiseen kehittyneemmällä käsittelytekniikalla, ja tukea lääkeaineiden poistamisen tehostamiseen kohdistuvia teknisiä investointeja.
5. Ympäristöseurannan laajentaminen
Jos ympäristössä olevien lääkeaineiden pitoisuuksista saataisiin enemmän tietoa, voitaisiin parantaa ympäristöriskien arviointia ja kohdistaa toimenpiteet paremmin. Komissio aikoo selvittää eri sidosryhmien, kuten jäsenvaltioiden viranomaisten ja vedenkäsittelystä vastaavien yritysten kanssa tietojen keräämistä mahdollisilta erityisiltä ongelma-alueilta, kuten sairaaloista, peräisin olevista jätevesistä. Lisäksi komissio aikoo arvioida muita mahdollisesti merkityksellisiä lääkeaineita (esim. sytotoksiset lääkeaineet) liittyen vesipuitedirektiivin mukaiseen pintavesissä esiintyvien aineiden tarkkailuluetteloon, ja ottaa mikrobilääkkeitä mukaan Euroopan komission LUCAS-maaperätutkimuksen2 seuraavaan vaiheeseen.
6. Tietämyksen puutteiden korjaaminen
Komissio voi tukea myös tutkimustoimintaa, joka edesauttaa lääkeaineiden ympäristövaikutusten riskienhallintaa. Tutkimuskohteena voi olla esimerkiksi niiden lääkkeiden, joille ei toistaiseksi ole tehty ympäristöriskien arviointia, ekotoksisuus ja käyttäytyminen ympäristössä. Tai kustannustehokkaat menetelmät, joilla pyritään vähentämään lääkeaineiden esiintymistä esimerkiksi puhdistamolietteessä, mikä mahdollistaisi kiertotalouden.
SUDDEN-konsortiossa tehtävä poikkitieteellinen tutkimus kiinnittyy kaikkiin komission nimeämiin toimenpidealueisiin ja hankkeen tulokset tullaan tuomaan myös osaksi unionin tason keskustelua. Kannamme kortemme kekoon, jotta lääkealalle voidaan luoda entistä kestävämpi, resurssitehokas ja kiertoon perustuva järjestelmä.
Kirjoittaja Mirella Miettinen on yliopistotutkija oikeustieteiden laitoksella Itä-Suomen yliopistossa. SUDDEN-konsortiossa hän toimii työpaketin 3 johtajana.
Viitteet:
- Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle: Euroopan unionin strateginen lähestymistapa ympäristössä oleviin lääkeaineisiin, COM(2019) 128 final
- LUCAS: Land Use and Coverage Area frame Survey
